Teksti Raisa Jyrkinen, kuva Julia Jahkola
Miten määrittelet hyvän johtamisen elementit? Energisyyttä, positiivisuutta, innovatiivisuutta, aikaansaamista ja itsensä likoon laittamista? Nämä tekijät, joiden pitäisi kannustaa tiimejä huipputuloksiin, voivatkin ylikäytettyinä tuottaa päinvastaisia tuloksia.
Tutkija ja työyhteisöjen kehittäjä Liz Wiseman, joka esiintyi tänä vuonna Nordic Business Forumissa, herätteli yleisöä pohtimaan omaa johtamistyyliään: oletko sytyttäjä, joka saa tiimin kukoistamaan ja saavuttamaan huipputuloksia, vai sammuttaja, joka toiminnallaan rajoittaa ja jarruttaa kasvua ja kehittymistä?
Jokainen esihenkilö haluaa varmasti olla sellainen, joka saa tiiminsä onnistumaan ja kehittymään. Niin myös sammuttaja. Hän ei vain tiedosta toimintansa negatiivisia vaikutuksia, jonka seurauksena tiimiläiset voivat kokea itsensä ylikuormitetuiksi mutta alihyödynnetyiksi.
Vältä sammuttajan toimintatapoja
Yksi merkittävä rajoittava toimintatapa on loputon ideointi. Esihenkilö syöttää tiimille ideoita ja ehdotuksia, joiden tavoitteena on innostaa muita ideointiin. Lopputuloksena tiimiläiset eivät tiedä, pitäisikö heidän tarttua ideoihin vai jäädä odottamaan lisäohjeita. Tämä voi aiheuttaa epävarmuutta sekä itsetunnon heikkenemistä ja sitä kautta kuormittumista.
Energisyys liitetään usein hyvän johtajan piirteisiin. Esihenkilöt, jotka ovat täynnä energiaa, uskovat sen tarttuvan myös tiimiin. Monet tiimiläiset saattavat kuitenkin kokea tilanteen kuormittavana, mikä johtaa tunteeseen, ettei heidän osallistumiselleen ole tilaa.
Pelastajaesihenkilö hyppää puikkoihin ja tekee itse, kun tiimillä on työkuormaa ja kiirettä tai vaikeasti ratkaistava ongelma. Hänen motiivinaan on auttamisen halu, mutta näin tehdessään hän voi saada aikaan tunteen, että tiimillä ei ole osaamista tai hän saa tiimin lopettamaan yrittämisen, koska ”esihenkilö kuitenkin tekee meidän puolestamme”
Kirittäjä haluaa saada tuloksia aikaiseksi asettamalla riman korkealle ja aikatauluttamalla tekemistä ajatuksenaan, että tiimi kyllä seuraa perässä. Usein käy kuitenkin päinvastoin: tiimiläiset alkavat passivoitua, koska he kokevat, etteivät pysty pysymään johtajan tahdissa ja jättävät vastuun johtajalle.
Toiminnan ketteröittäjä yrittää nopeuttaa toimintaa tekemällä päätöksiä vikkelästi ja nappaamalla tehtäviä työlistalle. Tässä toimintatavassa hän ei anna tiimilleen mahdollisuutta hyödyntää osaamistaan ja näkemyksiään päätöksenteossa, mikä aiheuttaa turhautumista ja kyvyttömyyden tunnetta. Vaarana on myös työlistan paisuminen, mikä johtaa toimintojen puuroutumiseen tehostamisen sijaan.
Ikuinen optimisti uskoo, että kaikki ongelmat voidaan ratkaista kovalla työllä ja oikealla asenteella. Liiallinen optimismi voi kuitenkin näyttäytyä tiimille haluttomuutena tunnistaa riskejä ja haasteita, mikä aiheuttaa turhaa kuormittumista ja huolta niissä tiimiläisissä, jotka luontaisesti huolestuvat helposti.
Suojelijaesihenkilö taas haluaa suojata tiimiään organisaatiopolitiikalta ja sisäisiltä peleiltä, jotta tiimi voisi keskittyä työhönsä. Näin tehdessään hän ei kuitenkaan anna tiimilleen mahdollisuutta kehittää taitojaan hankalissa tilanteissa tai sidosryhmien johtamisessa. Tämä voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia tiimin kykyyn navigoida monimutkaisissa ympäristöissä.
Perfektionisti taas haluaa tuottaa priimaa, välttää virheitä ja saada itsensä sekä tiiminsä näyttämään hyvältä muiden silmissä. Täydellisyyden tavoittelu ja kehittämismielessä osoitettu kritiikki voivat kuitenkin olla tiimille lannistavaa ja kuormittavaa. Tehtävät eivät edisty, kun tuotoksia viilataan loputtomiin.
Miten muutut sammuttajasta sytyttäjäksi?
Ensimmäinen päivä on aina jännittävä – oli sitten kyseessä kesätyöntekijä tai jo urallaan edennyt asiantuntija. Ensivaikutelma elää ihmisten mielissä pitkään, joten pidä siis huoli siitä, että se on positiivinen.
Johtaminen on usein tilannesidonnaista, ja on hetkiä, jolloin sammuttajankin toimintatapoja tarvitaan. Jos kuitenkin tunnistat lipsahtavasi näihin toimintatapoihin usein, kokeile seuraavia keinoja:
Tunnista tilanteet, joissa sisäinen sammuttajasi nousee esiin. Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä aiheuttaa toimintasi; onko kyseessä henkilökohtainen kokemus tai paine onnistumiseen? Mikä on perimmäinen tavoitteesi?
Tunne itsesi ja tiimiläisesi. Persoonallisuuspiirteemme ohjaavat tapaamme reagoida eri tilanteissa. Väärinkäsitykset työelämässä johtuvat usein erilaisista tulkinnoista. Tutustu siis itseesi ja tiimiläisiisi validoitujen työkalujen, kuten Workplace Big 5:n tai DiSC:n, avulla.
Harjoita coaching-taitoja: esitä avoimia kysymyksiä sen sijaan, että kertoisit, miten toimitaan. Ole aidosti läsnä ja kiinnostunut kuulemaan tiimisi ajatuksia ja ideoita. Älä tyrmää ideoita vaan ole utelias kuulemaan lisää. Mieti, mikä ero on aloituksella ”Hyvä idea, mutta…” tai ”Hyvä idea, kerro lisää…”
Vahvista tiimin tunnetta osaamisesta ja kyvykkyydestä. Käykää läpi aikaisempia onnistumisia ja tunnistakaa, mitkä tekijät johtivat onnistumisiin. Tunnistakaa myös, mitä voimavaroja ja keinoja on käytössä tiukan paikan tullen ja miten aiemmin on selviydytty kiperistä tilanteista.
Uskalla antaa vastuuta ja tarjota hieman ”liian isoja saappaita”. Varo kuitenkin lipsumista pelastavan esihenkilön rooliin. Oppiminen tapahtuu, kun joudumme mukavuusalueemme ulkopuolelle.
Esihenkilönä sinulla on mahdollisuus muuttaa tiimisi toimintakulttuuria ja edistää sen kasvua. Tunnistamalla omat toimintatapasi ja tekemällä tietoisia valintoja voit muuttua sammuttajasta sytyttäjäksi. Ole avoin kuuntelemaan tiimiäsi ja antamaan heille tilaa loistaa. Aloita matka kohti parempaa johtajuutta ja tiimin kukoistamista – yhdessä voitte saavuttaa upeita asioita!
Julkaistu alun perin kollega.fi -verkkolehdessä 6.11.2024
Comments